tag:blogger.com,1999:blog-88829871943358583762024-03-13T20:59:32.880-07:00Maailman Matsutake-tästä ei hyvä seuraa-Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.comBlogger16125tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-40223967116772271972013-12-20T06:34:00.004-08:002013-12-20T06:43:26.794-08:00Paradoksaalinen unisuhde ja tulevaisuudenmietteitäTämän myönnän.<br />
Mie oon joskus hyvin, hyvin väsynyt.<br />
<br />
Tämä johtunee siitä ettei sitä vaan jotenkin taida hiffata tuota elämän perusasiaa, että ihmisen pitäisi nukkua kunnolla.<br />
Tärkeysjärjestyksessä 1, 2 ja 3, voiko olla muuta kuin uni, ruoka ja vessa?<br />
<br />
Tilannehan ois oikein järjesteltynä se et sitä tosiaan laitetaan se tietokone kiinni ja vedetään jo yksin korkeamman tietoisuuden vuoksi niin sanotusti unta palloon. Sahataan sitä saakelin zetaa.<br />
<br />
Helpompaa kuin yksinkertainen kaksisormijärjestelmä? Mutta, mutta.... monet asiat vain kuulostavat helpoilta... Toteutus on aina toinen puoli, josta vain se toinen puoli on totta.<br />
<br />
Aloitin säännöllisen kuuhaamisen jo yläasteella. Koulussa ois pitäny napsauttaa kaks järeää tulitikkua silmiin, niin että edes ne yläräpsykkeet pysyisivät ylhäällä. Viitatessa ei käsi enää pysynyt. Varmaan näky on ollut upea silmien seilatessa ees taas, ja ylös alas... kieroon ja suoraan. Kukkuu, ketään ei taida olla kotona... Viittaako se? Ilmeisesti viittaa, mutta taitaakin olla vastauksesta vähän epävarma. Ei jumalauta! NUKKUUKO SE!<br />
<br />
Yhdellä opettajalla olikin mukava tapa tässä vaiheessa vekkulisti napauttaa pätevä kysymys ilmoille, jolloin pulpetistani heränneenä mutisin mitä ihmeellisempiä painokelvottomia asioita.<br />
<br />
Koulu on systeeminä kyllä varsin ankea. Siellä istua jähötetään monta tuntia, oudon näköisissä ergonomisissa tuoleissa (jotka on btw valmistanut Isku-konserni, etpäs tiennyt tätä.. ähä), kuunnellaan juttua... ja kuunnellaan vielä vähän juttua. Nostetaan kättä ja kerrotaan taas vähän toisille juttua, että voivat kuunnella jatkoa siihen edelliseen. Leuka tippuu, plaa plaa...<br />
<br />
Meininki on osittain vähän niinkuin jo aiemmassa postauksessa mainitussa suomalaisessa linja-autossa, jonka nimi voisi hiljaisuutensa puolesta olla vaikka ninja-auto. Ihan ehdotuksena vain?<br />
<br />
Enemmän pitäisi olla näitä valaistuneita hehkuttajia siellä luokan edessä, tyyppejä, jotka roudaa oppilaita eri paikkoihin vaikka nimenomaan valaistumaan. Tämä ihme tapahtui kerran yläasteella kun eräs opettaja keksi, että hei me voidaankin pitää tunti pihalla! Ja voin kertoa, että kanssaoppilaat muistelevat tätä ihmeellistä tapahtumaa vieläkin suurella äimistyksellä. Kertaluontoista oli se.Valitettavan kertaluontoista. Kun minä kerran olin koulussa tosi onnellinen kaksi tuntia.<br />
<br />
Missä on luovuus ja aito tekemisen fiilis? Epäilläkseni sen kaiken sääntömaailman takana piilossa. Paniikissa kurkkii sieltä vällyjen alta, kun sen ei anneta elää, eikä syödä lisää rakastamaansa ravintoa, se niin tykkäisi nauttia pääravinnokseen vapautta ja jälkipalaksi palan luovuutta. Ehkä toivoa ei ole kuitenkaan täysin menetetty, näyttääkin siltä että suuri nykymaailma on alkanut herätä luovuuden ja vapauden aatoksille, ja ihmisetkin osaavat nykyään ns. nousta barrikaadeille ja kapinoida tosissaan tai ihan vain muuten vain puupilke silmäkulmassa sääntöjä vastaan. Ihminen ihmiselle you know? <br />
<br />
Tulevaisuuden pikkuopiskelijoilla on kuulemma läppärit ja oppilaan mukaan räätälöity opintosuunnitelma, joka painottaa oppilaan vahvuuksia ja karsii heikkouksia. Onkohan tulevaisuuden opettaja ehta robotti? Voihan se hyvinkin olla, nyt kun kaverit kehittyy jo siihen pisteeseen, että osaavat esittää erilaisia tunnetiloja. Ja miksei aito reaali ope vois opettaa Bahamalta vaikka etänä kunhan botti on säädetty luokkaan. Kätevää. Tai miksi edes olla jossain luokassa? Voidaanhan se varmistaa, että lysyät koneen ääressä silmät puolitangossa ja korvat puolittain hereillä?<br />
<br />
Nykyaikaa. Digi digi!<br />
<br />Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-38867519631026619312013-12-20T05:01:00.001-08:002013-12-20T07:15:19.119-08:00Matsutake-Suomi-Matsutake<br />
Tässäpä huviksemme ja huvin vuoksemme hieman Matsutake-sanastoa:<br />
<br />
Taivaankappaleita:<br />
<br />
Aurinko -> auri "Auri paistaa!"<br />
Kuutamo-> moon-tamo "muuntamo"<br />
Revontulet -> revikset <br />
Vesisade -> Vetysäde "Taasko siellä tullee vetyä taivaalta, hmph..."<br />
<br />
Vuodenaikoja:<br />
Syksy-> syssy. "Katotaan sisson kans vähä syssymmällä."<br />
<br />
Ruokasanastoa:<br />
<br />
Kananmuna -> kamuna "Tekkee mieli syyä kamunaa."<br />
Sekava makaroonihässäkkä ->motaska<br />
Olut -> ölöppä <br />
<br />
Ihmisiä:<br />
<br />
Likka -> tsubu, tsigu<br />
Ukko> äijö "Melekone äijö!" <br />
Mies-> miehe "Meleko miehe tuoki kyllä. Ahhihi."<br />
Poika -> poke "Meijän poke oli niin reipas taas lenkillä."<br />
Vanhemmat -> iska ja aippa, aippe: pääasia et sekoilee ääkkösten kanssa<br />
Sisko -> sisso<br />
<br />
Vauva-> äkkärä <br />
<br />
Eläimiä:<br />
<br />
Koira -> koiruus, koissu<br />
Käärme -> kärme<br />
Lehmä-> lemmu <br />
<br />
Ihmisen osia: <br />
Takapuoli -> arse, jasso, bymssi tahi jasso-bymssi "Ihan jassosta/arsesta!"<br />
Asshole -> jassohole<br />
Nenä-> nöse "Pittää niistää nöse. Siispä se niistetään."<br />
Simmu on silmä. "Simmut kii, ihhihii!"<br />
Naama on napeli, snaabeli tahi nassu "Sulonen napeli...!" <br />
Pää on pämmy "Nyt on pämmy kipiä, aijai, oivoi..."<br />
<br />
-Housubonsai?<br />
<br />
Ekvipementtiä:<br />
<br />
Kännykkä -> luuri "Ei mulla oo taaskaan mittään hajua siitä missä se luuri on." (normaalitilanne)<br />
<br />
Ovela liikehtiminen ja muu kiva kikkailu kautta oluven juonti -> tsiffailu <br />
<br />
Verbejä:<br />
<br />
Nopeasti -> Täyssiä<br />
<br />
Sanontoja:<br />
<br />
Tiedä häntä -> "Know the tail..."<br />
Käydä köpelösti etc. -> "Varo ettei käy niinku eilisessä elokuvassa/ oli käydä kuin eilisessä elokuvassa"<br />
(Missä elokuvassa? -Se on sanonta!!!)<br />
<br />
Muuta:<br />
<br />
Voi ei -> voää!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-83603647032363820262013-12-19T03:17:00.002-08:002013-12-20T06:26:47.055-08:00Tilaisuus teki mummolle vaarin ja teki vaarista varkaan.Päivän mietelause:<br />
<br />
"Mieti tarkkaan miten tilaisuutesi käytät."Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-2973966130937926042013-04-13T07:12:00.002-07:002013-12-20T06:48:41.811-08:00Olisin voinut voittaa.Vähän kuin Valittujen Palojen kirjeessä, voin nyt todeta, että olisin voinut voida voittaa!<br />
<br />
Jos vain:<br />
<br />
Olisin ostanut bitcoineja silloin kun aioin. Tai parhaimmillaan järkännyt muutamat frendit louhimaan niitä mun puolesta jonnekin neekeripusupalkalla.<br />
<br />
Huoh.<br />
<br />
Ihan kuten 99% suomalaisista, mua ottaa nyt aivoon tämä tilanne! Olisin voinut! VOINUT!<br />
Olisin voinut olla se josta tulee Matsutake Miljonääri. Mutta ei.<br />
<br />
Miksi ei?<br />
<br />
No siihen oli moniakin syitä. Loppupeleissä koko asia vain unohtui. Sinne se jäi kunnes radio kaiutti tuttuja sanoja ja nimiä ilmoille ja höristin korvat täyteen tarkkuuteen kuulemaan mitä noille paloitelluille lanteille oli tapahtunut! Arvon muutos ja suuri ihme.<br />
<br />
Hetkessä muistin mitä olin yli vuosi sitten unohtanut.<br />
<br />
Mutta... voinhan silti olla onnellinen bittinörttien puolesta?<br />
<br />
ONNEKSI ainakin yksi kaverini myönsi, että hänellä on ollut näitä ihmelantteja hallussaan. Joskin tämä kaveri huomasi asian vasta äskettäin. Teräväpäinen tyyppi, mutta unohduksen pimeä varjo saavuttaa joskus meistä kovimmatkin. Arvon nousu ja lasku oli jo päässyt tapahtumaan, mutta kaverilla on nyt rahaa runsaasti tilillään. Siitä ainakin sietää olla onnellinen. Jos osaa. Samaan aikaan vähän itkettää.<br />
<br />
Palataan asioiden perustilaan. Raha on paha. Onnea se ei tuo kuin hetkellisesti.<br />
Jos saa liikaa tavaraa niin haluaa aina vain lisää. Mikään ei riitä. Materia ei korvaa henkistä onnea, ikinä.<br />
<br />
Ja tämä vähän sillä sävyllä, että kunhan tästä paasaamisesta tulisi nyt itselle vähän parempi mieli. Bitcoinin kuvat kun kiiltelevät vielä silmissä kultaisina ja kutsuvina...<br />
<br />
Terveisin: Roope Ankka,<br />
joka ei koskaan ostanut holviinsa lantteja. <3<br />
<br />
(Kirjoittaja on luova hullu, mutta ei ole koskaan saanut taiteilija-apurahaa hulluuteensa. Hän ottaa nyt perin nöyränä vastaan bitcoin-lahjoituksia. Bitcoin-lompakon osoite:<br />
<br />
1DsKTFwQHKgfQZded93YVr5whY6YfY1ZGo<br />
<br />
Raha käytetään lyhentämättömänä tekstien pidentämiseen! Mikäli mopomme karkaa täysin käsistä on Matsutake suunnitellut ostavansa itselleen intiaanimallisen hevosen tai kuljailevan ponin).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihTJIHbF3uyT_jOgi0sndaA9p3IjYZg0Qe31mONPDq9XBPHUbR7QDbOphbFdk8VtOiExFPt7UBdq_4Gt6sZTXbPYAHY-eqh3rilQvjOyURJxsIqzCg9hy7PUPMRPoLTB1-OouVaBKUC6qq/s1600/Go.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihTJIHbF3uyT_jOgi0sndaA9p3IjYZg0Qe31mONPDq9XBPHUbR7QDbOphbFdk8VtOiExFPt7UBdq_4Gt6sZTXbPYAHY-eqh3rilQvjOyURJxsIqzCg9hy7PUPMRPoLTB1-OouVaBKUC6qq/s1600/Go.png" /></a></div>
Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-84018643229677394272012-08-06T15:43:00.000-07:002013-03-08T06:20:10.487-08:00Tuunatut Marjat<br />
Se on kyllä hullua minkälainen angsti meidät valtaa jos marjametsällä tulee vastaan sinne kuulumattomia!<br />
<br />
Oltiin K:n kanssa eilen siis marjastamassa. Sonnustauduttiin kunnon jahtiasuihin, repussa mukana pakurikääpää ja poimintainto kävi ylikierroksilla. Kierrettiin lähitaajaman metsikön pikkuteitä ihan onessaan piskuisella autolla talla pohjassa. <br />
<br />
Sit yhtäkkiä nähtiin joku toinen auto tien poskessa. Tunnistin sen tunteen, miten teki heti mieli puida sille nyrkkiä. Seuraavan ihmisen nykiessä autolleen kuin zombie, sain jopa aikaan pienimuotoisen irvistyksen. Ja voisin vaikka vannoa, että tuo rankkoja kokenut marjastaja katsoi todella kylmästi meitä kohti. Hetken mietin tuota asiaa. Meitä yhdisti kuitenkin hyttysverkkoinen vihreä lierihattu... ja angsti alkoi hiljalleen hiipua ja muuttua ykseyden tunteeksi. Oltiin SAMIKSIA!<br />
<br />
Metsällä meistä pyrkii esiin se luolanainen, joka on piilotellut siellä syövereissä jo vuosituhannet. Piilotellut kyllä, mutta ilmennyt sieltä sitten fyysisesti eri tavoin, mm. tönimisenä shoppailujonossa, miesten omimisena ja tietty lisääntyvinä konflikteina marjametsällä, joka on tottakai se luonnollisin ympäristö niin syvältä kumpuavalle angstille. Se on oikeesti niin vanha juttu, että se voisi tulla sieltä esiin vaikka jonkin mystisen äänen saattelemana. <br />
<br />
"Minä olin täällä ensin.<br />
<br />
Minä kävin täällä ensin.<br />
<br />
Ajattelin tätä paikkaa ensin.<br />
<br />
Minun metsä ja marjat!"<br />
<br />
Sillon ku me asuttiin niissä ahtaissa luolissa ja lihaksikkaat miehet lähti metsälle erilaisten läskien karvaotusten perään, me luudanvarret pidettiin huoli koko suvun marjasadosta! Vaan ootapa, jos naapuriston irmalauma tulee meidän maille, auta Armias, siinä jumalattoman pitkät hiukset lähtee heti kerralla ja sitä saa kärsiä pälvikaljuisesta kuontalosta monta päivää. Niin julmaa se touhu oli. Kyllä me akat on osattu aina tapella. <3<br />
<br />
Se on niin helppoa nykyään. On osittain tajuttu se tosiasia, että ihmiset on erilaisia niin kauheen jälkihuolestunut olo tuli yhtäkkiä sen Huh Tangin puolesta, joka oli tyttömäinen poika, mutta ei saanutkaan jäädä poimimaan äidin ja sisarusten kanssa marjoja, vaan lähetettiinkin metsälle. Salaisena haaveenaan oli kuitenkin vuosikaudet huolehtia marjasadosta, jopa pitää marjoista jonkinlaista kirjaa luolan seinällä. Vaan haaveeksi jäi! Huh huh.<br />
<br />
Sama kohtalo oli myös irmalauman upealla Mjardgnahilla, joka kauneudestaan huolimatta omisti luontaisesti suurenmoiset neekerilihakset, ja tottakai vuosia ja vuosia halusi lähtä ukkojen kanssa "mehtään rämpimään". Niin joutui vain Mjardgnah kykkimään marjojen kanssa naislaumassa lopun ikänsä.<br />
<br />
Me kun näitä reissuja on opittu nyt tekemään, niin oltiin kerran K:n kanssa ajelulla Pohjois-Suomessa. Yhtäkkiä tuli tunne, että pakko päästä jonneki vessaan. Pysähdyttiin heti lähimmällä huoltsikalla ja juostiin kauhuissaan etsimään sopivaa pönttöä. Vaan siellä eihän siellä kopperoissa (tietenkään) ollut yhtään vapaata paikkaa.<br />
<br />
Out of nowhere viereen ilmestyy joku cowboyasuinen lauma naisia hilpeinä ja hiprakassa. Ne laulaa ja tanssii siinä mun vieressä ja koittaa saada mua mukaan lanteitaan keikutellen. <br />
<br />
Ensin kuvittelen, että se on jonkin sortin tanssiryhmä vaan niillähän lukeekin selässä "Tuunatut Marjat" niin laittaa vähän epäilyttämään. Poppoo olikin varmaan osallistunut johonkin marjojenpoiminnan SM-mittelöön ja niiden taktiikka selkeästi tönimisen sijasta on saada kaikki muut joukkueet hämilleen. Ja siellä huoltsikalla ne testaa sitä strategiaa ensimmäistä kertaa yhteen pieneen raukkaan, ja toteaa sen koko homman toimivaksi. Eli MINUA on sitten kiittäminen jos se popppoo on joskus pärjänny jossain. Ehkä saan joku päivä vielä kiitoksena postissa hyvinkäyneitä tuunattuja marjoja.<br />
<br />
Vaan eipä ihme olekaan, jos me käyttäydytään jo naapureita kohtaan noin raivolla, ettei olla ihan henkisesti valmiita ottamaan vastaan jotain thaimaalaisia marjanpoimijoita! Kiinnostais kyllä hieman nähdä ne prosentit, että kuinka paljon ne noita "meidän marjoja" vie, kun me suomalaiset ollaan niin innokkaita poimimaan, että jokaista sataa marjaa kohti jaksetaan poimia vain kolme. Ja tämä oli ärsyttävä tilastollinen fakta! Argh!<br />
<br />
Ollaan vuan kateellisia niille thaimaalaisille kun ne on niin tehokkaita. Meijän pitäs iteki tajuta lähtä haravoimaan niitä metisköitä käsikynkässä niin ois marjoja koko pitäjälle. Vaan nyt ku ei enää voi valittaa sääskistä niin pitää keksiä uusia juttuja, jotka ärsyttää. Vievät nyt meijän marjat perkele, vaikka ei ois kyllä ees niitä tarvittu!<br />
<br />
Ensi kerralla marjametsällä päätän olla rakkauden lähettiläs ja ajatella rakkauvella niitä kaikkia samanlaisia poimijoita ku minä. Kuitenkin ollaan aivan kuin kaksi marjaa. Arja ja Tarja. Samalla asialla. Omistamme huolta pitämässä. Ja on ne niin isoja ne metsät, että kyllä niitä marjoja aina riittää. Varsinkin jos älyää poimia variksenmarjoja.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu6fvS3o4Rw4uUu6IttIj8jbTW0vRywuGQiYBb7rfgRRfhqlA7oxaaWz5pCL80Xfj9fVwLSnjCHtarunrRFdzotDED1UU-PM04-nP7Jcgb0zoYkREFu1rj2lp_60qzC_pSGu_BUTb5NCbH/s1600/marjoja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu6fvS3o4Rw4uUu6IttIj8jbTW0vRywuGQiYBb7rfgRRfhqlA7oxaaWz5pCL80Xfj9fVwLSnjCHtarunrRFdzotDED1UU-PM04-nP7Jcgb0zoYkREFu1rj2lp_60qzC_pSGu_BUTb5NCbH/s400/marjoja.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvassa tulevaisuuden marjasaalis.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-24089710859630851002012-07-30T17:22:00.002-07:002012-08-06T16:01:31.972-07:00Eläimellistä Menoa<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Rakkaat ystävät. Tämä on silkkikana:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeX4TA5Djy2pMm20aeriUkMJbxJXAgnlE6YlybtkRhcd1cZUAUPA1yGVAZOLtTdXikdHKqQXYww_m9fx1Cu63WiChUBbWIOiJs7nM_aPKglDLeNfatIJZEvJPjdQlJm0jBCa9qDuF4vaj4/s1600/silkkikana.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeX4TA5Djy2pMm20aeriUkMJbxJXAgnlE6YlybtkRhcd1cZUAUPA1yGVAZOLtTdXikdHKqQXYww_m9fx1Cu63WiChUBbWIOiJs7nM_aPKglDLeNfatIJZEvJPjdQlJm0jBCa9qDuF4vaj4/s400/silkkikana.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
Kaveri löytyi Eläinpuisto Escurialista, jossa käytiin tiistaina
pyörähtämässä J:n (F:n) ja K:n kanssa mutka. Tutut haluavat syystäkin
pysytellä tuntemattomina. <br />
<br />
<br />
Mulla oli tuossa jonkin aikaa sitten aivan hillitön kanakuume.
Kuumeet tuntuu menevän kierroksittain niin, että sitä vuoronperään
kuumeilee eri olennoista. Kanat ois kova sana, mutta ne on vähän vaikea
tähän meijän pihamaalle toteuttaa. Ois mukava pölliä niiden munat.
Toiset sanoo, että ne laittaa kattilan kanaemojen päälle, kun ne
hermostuu niin paljon siitä munanpöllimissessiosta. Kattila siksi, ettei
sitten vaan ite joudu nokittavaks. Musta se on törkeetä! Ajattelepa
jos sut suljetaan metalliin ku sulta viedään skidi omalta pihamaalta.
There must be a price to pay.<br />
Ennen pidin erikoisena sitä aitaa trampoliinissa. Mut ei Suomi oo sen turvallisempi maa kuin muutkaan! <br />
<br />
<br />
Mentiin eläinpuistoon hyvillä mielin. Päivä oli aurinkoinen, eikä
yhtään mitään sen kummempaa pahan enteilyä ollut ilmassa. Portilla
meitä odottikin ystävällinen herrasmies, joka otti lippurahoja vastaan
ihmisten niitä ojennellessa.<br />
<br />
<br />
"Kaks aikuista ja yks lapsi" , sanoo K. siinä hyväntuulisesti.<br />
Ja koska musta tuntuu kamalalta kuvitella olevani aikuinen, alan mutista höpistä kapinoivani asiasta.<br />
<br />
Melkein ehdin laittaa käden eteen ettei tuo lause livahtaisi suustani. Tunnen... itseni... vielä... lapseksi...<br />
Mut mä luulin, ettei se setä kuulisi.<br />
<br />
"Kuka kapinoi?" Mies kumartuu hienotunteisesti pientä Matsutakea kohti. Nolotuksen puna leviää kasvoille:<br />
<br />
"Iih."<br />
<br />
<br />
Olisin ilmeisesti päässyt sisään lastenlipulla. Jos vain
olisin valheellisesti myöntänyt etten ole käynyt vielä rippikoulua. Vai
tuliko se sittenkin käytyä? Ei tahdo oikein muistaa... On siitä niin
kauan aikaa kun oli moiseen mahdollisuus.<br />
<br />
<br />
Voih, se lämpöinen päivä puistossa. Se luonnon läheisyys ja eläinten läsnäolo. Kiireettömyys ja kauniit maisemat. Keskeltä metsää löytynyt uhanalainen sarvipöllö.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic6Ld5ErJ50udOIzrB8DKJFhKEpx2b1TGAzBQCCQe_nq9EqNjifK8YpNkiu2hcyETa6s8NzEPg5Zu69eVTnJmsRLJLetqV-1cf8JbuERWoy9vq1EwXS9wbvgxc85AtWgohawFFk_3y-w2V/s1600/20120724_042.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic6Ld5ErJ50udOIzrB8DKJFhKEpx2b1TGAzBQCCQe_nq9EqNjifK8YpNkiu2hcyETa6s8NzEPg5Zu69eVTnJmsRLJLetqV-1cf8JbuERWoy9vq1EwXS9wbvgxc85AtWgohawFFk_3y-w2V/s400/20120724_042.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><h3>
Mitä te tuijotatte?!</h3>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Enkä osannut vältellä pallomertakaan vaan päätin ottaa nenästä kiinni ja sukeltaa.<br />
Kyllä tästäkin olisi kuvamateriaalia, jääköön se kuitenkin vielä toistaiseksi arkiston kätköihin. <br />
<br />
Puistossa oli yllättävän reipas satsi eläimiä, oli minipossua, aasia, riikinkukkoa, kakadua. Oli erikoisempia ja tavallisempia karvaisia, kuten kissoja ja kaneja. Viimeisin mun eläinkuumeista onkin ollut nimenomaan kanikuume.
Escurial pelasti mut siltä lähes täydellisesti. Niillä oli niin isoja
kaneja, että parannuin siitä päivässä.<br />
<br />
Mut voi elämä kun ne marsut oli aivan IHANIA.
Oispa saanu siitä söpöimmästä kuvan ennen ku se pakeni hippulat vinkuen
paikalta. Elikot oli vaan silleen sopivasti jemmassa, et ne oli tainnu
keretä jo erakoitua. :/<br />
<br />
Mut yhen kuvan ehin napsasta. Sen toisen paetessa kaveri jääty ihan totaalisesti:<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0rzaMR9Y73keglmQXFTdFh-B20_2o1GCgu-YaJ2R53Oblg5Nc1_LhkFwHw-gE_v9IyvWdpWaFnM2QQSt9vVTHBgbnXXKLHKlJzA8xSdSr5o-dhqdm0MeFS_9MtpUJkbCq0CGTPu4_z2uE/s1600/marsuiixx.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0rzaMR9Y73keglmQXFTdFh-B20_2o1GCgu-YaJ2R53Oblg5Nc1_LhkFwHw-gE_v9IyvWdpWaFnM2QQSt9vVTHBgbnXXKLHKlJzA8xSdSr5o-dhqdm0MeFS_9MtpUJkbCq0CGTPu4_z2uE/s320/marsuiixx.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><h3>
<b>???</b></h3>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Huh. Kaiken tuon kiertelyn jälkeen sitä oli aika
väsyksissä. Samoilin pihalle ja kotiovelle, kaksi askelta eteen... yksi taakse... varmaan näytti siltä, että
sitä oli päivän aikana nautiskeltu vähän muutakin kuin muumilimua.<br />
<br />
Mutta ei. Tämä ikä se vain painaa, tai sit lapsi on VERRATEN väsy. Onneksi kotona kuitenkin odotti ne kaikista parhaat kaverit, joiden väliin oli mukava käpertyä nukkumaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC6gjnc94iuFOYueowzG46fSighKjCDx7hqpkKIMCVbIuTPyFu1-KVFsujbTGHZ97s0mpui0HiKZG4oGgwcLA2QkeVe3JvKHmjHsp1UVG0Kjkos4k7vwJMyOpCDmkrLN8bYlSE_NBuvbed/s1600/nama2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC6gjnc94iuFOYueowzG46fSighKjCDx7hqpkKIMCVbIuTPyFu1-KVFsujbTGHZ97s0mpui0HiKZG4oGgwcLA2QkeVe3JvKHmjHsp1UVG0Kjkos4k7vwJMyOpCDmkrLN8bYlSE_NBuvbed/s400/nama2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><h3>
<3 </h3>
</td></tr>
</tbody></table>
Sama resepti siis kuin aina ennenkin... Kokemusten kautta voitto kotiin. Rakkautta ja substraalia. Yrttiteetä ja piharatamaa niin kyllä se sitten taas siitä. <3 <br />
<br />Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-52116534195714049122012-07-23T18:10:00.001-07:002012-07-23T18:19:00.471-07:00Massutakin Yöruno<br />
Tänä yönä mä nauroin.<br />
<br />
Nauroin niin, että vedet ihan virtasi silmistä.<br />
<br />
Nauroin niin, että kieltä kutitti.<br />
<br />
Nauroin niin, koska nakratti! <br />
<br />
Se ei loppunut, vaan jatkui vaan jatkumistaan.<br />
<br />
Kunnes tipahdin tuolilta.<br />
<br />
Ja lattiasta läpi rottaisiin perustuksiin.<br />
<br />
Sekin nauratti, sillä vastaan käveli kuorsaava rotta.<br />
<br />
Siis unissakävelevä rotta, joka kuorsata tursotti!<br />
<br />
Voi juma, että mä nauroin.<br />
<br />
Ja se rottakin nauro. <3<br />
<br />
<br />
<br />Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-32522631160491257382012-04-06T06:44:00.000-07:002012-08-06T16:06:43.166-07:00Ilo irti Pääsiäisestä.Älkää edes lukeko. Tämä on vain yksinäisen pääsiäisnoidan narinaa...<br />
<br />
Vuodessa on vain yks päivä kun pitkin vuotta suojellut lapset lähetetään kävelemään pitkin kyliä ja kerjäämään. Namusedillä on karkkipäivä!<br />
<br />
Tämä nuoriso kyllästetään sokerilla koko kylän voimin kun ne kiertää ovelta toiselle luettelemassa erilaista liirum laarumia.<br />
<br />
Tässä maailmassa mikään ei suojele meitä väkisinvirpomiselta. Sitä vastaan pitäisi kehittää laki. Vai onko se muka reilua, että yhden päivän ajan pitää vältellä kaikkea liikkuvaa siltä varalta, että se alkaa kohta huudella vitsauksia ja viuhtoa käsiään ilmassa. Kinderin kokoiset silmät kertovat lopulta mistä on kyse.<br />
<br />
Kaksi- ja kolmimieliset ihmiset ottavat Pääsiäisestä ilon irti. Yhdessä riemuitaan miten paavi on ojentanut munansa tuntemattomille miehille, ja lehdessä opetetaan miten sen saa kätevästi pysymään koko pääsiäisajan vaikka pöydällä pystyssä. Onhan se kätevää. Kätevää on ja se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.<br />
<br />
Pääsiäinen on saanut vuosien saatossa liudan lempinimiä. Näitä ovat muun muassa Päästäinen ja Pääskynen. Nimien keksimisessä on vain luovuus rajana. Ja onhan sekin kätevää. Sekin lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.<br />
<br />
Itse viedän tämän vuodenajan visusti neljän seinän sisällä. Jos oveen koputetaan niin piiloudun keittiön pöydän alle. Jos ikkunasta kurkataan niin uskottelen itselleni etten ole edes olemassa. Ehkä vielä muutun näkymättömäksi. Se ei ole tietenkään kovin kätevää ja se lisää stressiä...<br />
<br />
On tässä kaikessa hyvätkin puolensa. Myöhemmin kävelyllä käydessään saattaa löytää pikkupirulaisten pudottelemia suklaakarkkeja. Ärsyttää, mutta hyvältähän ne maistuvat.Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-69094497276809525282012-03-26T22:35:00.000-07:002012-03-26T22:35:35.155-07:00Korkea kynnysToiset ne lähtee ulkomaille. Egypti on nyt ihan sairaan kova sana.<br />
<br />
Hotellit, ihanat hotellit, ja se fiilis. Palvelijat kantavat kuohuvaa juomaa, ja vähän muutakin.<br />
Kerrassaan mahtavaa. Jos ehditään niin käydään pyramideilla.<br />
<br />
Sit on näitä jotka unelmoi muutosta ulkomaille. Ne on kerran käyneet Englannissa tai esim. Thaimaassa ja huomanneet, että siellä missä on lämmintä on myös ihania vapautuneita tyyppejä, eli termari-ihmisiä. Ne pysyy lämpiminä. Päivästä toiseen.<br />
<br />
Suomalaisethan on aika kummallisia jähmyröitä. Linja-autot eivät paljoa kalpene vankilabusseille. Kalterit ikkunoihin niin oikea fiilis on tavoitettu. Busseista ois ihan sama tehdä vaikka kirjastoja.Niin hiljaista siellä on.<br />
<br />
Toiset harkitsevat muuttoa Amerikkaan, koska se on aivan mahtava paikka. Horaatio, isoja rotuaareja, neljän hengen ryhmässä liikuskelevia puheliaita sinkkunaisia... Alaskan hirvet... dollarin superjuusto, mielettömän isoja sileitä rasvaisia ranskalaisia! Vapaudenpatsas... joka sekin taisi olla alunperin ranskalainen... Upea oikeusjärjestelmä, jonne voisi mennä istumaan hampurilaisen ja ranskisten kanssa takapenkille seuraamaan ajankohtaista televisioitavaa oikeusjuttua... "Ne ovat vain aihetodisteita!". Aah. Paitsi viikon päästä, kun ne ehkä snaijaa, että se on vain toinen Suomi, tai Suomi on ehkä vain toinen Amerikka.<br />
<br />
Samanlainen karu selli.<br />
<br />
Toiset ne tempaisee jo ihan täällä Suomessa. Myyvät kaiken omaisuutensa tai sielunsa kiljaisu.netissä. Polkevat mielettömän isolla polkupyörällä Oulusta jonnekin etelä-Suomen lämpimään. Tai keksivät junnata minikaivurilla sieltä etelä-Suomesta Kuusamoon. Ehkä ensi kesänä matkaa taitetaan yhdessä, ja jostain löytyy se kolmaskin hullu mukaan. Kuntopyörälläkin pääsee lujaa jos tahtoa on tarpeeksi. Ehdotankin uutena repäisynä auton peräkärryssä olevan minikuntopyörän polkemista kuntopyörän virralla toimivaa lcd-näyttöä katsellessa, laulaen ja pipoa virkaten. Saatiinpa tähän kirjoitukseen se huonoinkin vitsi. Mutta Ruotsi lyöty multitaskingissa 6-1!<br />
<br />
Sitten on meitä, joiden ulko-ovella on mielettömän korkea kynnys. Töissäkin piiloudumme takahuoneeseen, josta asiakas käy meidät, pimennossa suurin pelokkain silmin tiirailevat otukset, noukkimassa ystävällisesti talteen toimiston puolelle. Väittävät olevansa vaarattomia.<br />
<br />
Pah.<br />
<br />
Toiset meistä tarvivat tuekseen facebook-ryhmää:<br />
"Jos saan ryhmään 100 000 jäsentä, niin ehdottoman melkovarmasti lupaan käydä tänään ehkä kaupassa.".<br />
<br />
Saavutuksia, niitähän me ihmiset haemme. Jotain mistä muistaa oma suuruutemme. Jotain millä piilottaa oma pienuutemme. Tähtiin katsoessa sen viimein tajuaa.Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-53758665698073265712011-11-04T05:06:00.000-07:002012-08-06T16:10:41.387-07:00Maailman katolla: lumia ja nokiaOon taas viime aikoina vahingossa tajunnu joitain asioita.<br />
<br />
Ensin tajusin, että aurinkokunta onkin oikiasti atomi. No kyllähän sen tajuaa taavokin kun vähän miettii. Samat systeemit pyörii meijän päällä mitä on meijän sisällä. Aurinko ja planeetat. Atomit ja ne pienet osat joitten nimiä en just nyt muista (elektroiditit tms.). Ja tässä ollaan just niin pieniä tai isoja mitä ite halutaan.<br />
<br />
No sitten mää tajusin, että aurinko on niinku Jumala. Ennen kristinuskoahan palvottiin iso -Arskaa, ei Swartzenbergeriä, sitä senaattoria, vaan AURINKOA.<br />
Sit ilmesty paholaiset mustin kaavuin ja meijät "puhdistettiin" meijän uskosta.<br />
<br />
Ennen Joulua meillä oli Jule... valon juhla. Me juhlistettiin täyssiä sitä kun aurinko heräs uudestaan kuolleista. Kolme päivää se oli ulkona kuvioista. 22./23. -24-25. joulukuuta... eli valonkuuta, sitten nopeesti astui ylös taivaisiin! Ympäri maailmaa oli muuten ne samat bileet, eikä vaan täällä meillä!<br />
<br />
"Aurinko meidän joka olet taivaissa... joka kävelet vetten päällä ja teet muita ihmeitä kuten kasvatat mukavia marjoja, joista saa hyvää viiniä. Ja tuot meille valon. Sun of god." \o/ Kyl aurinko on mahtava asia. <br />
<br />
Voiko sitä koskaan ylistää edes liikaa?<br />
<br />
Sit ku miettii miten monta juttua meillä saa alkunsa valosta, sanastoa myöten. Firmojen logoissa on paljon jos mitä palleroa. Tsekatkaa esim... no Stora Enso. Ja tietty vielä Nokia julkistaa uuden puhelimensa, ja sit se yritetään kaikin keinoin häpäistä kun se sana on joskus sata vuotta sitten tarkottanu ILOTYTTÖÄ espanjaksi... maassa, jossa ihmiset ei edes tunne omasta sanastostaan puoliakaan. Sen neki hiffaa et valoahan se meinaa! Lumia... luminance.... Ihan niinku meidän ihana valkoinen lumi, joka heijastaa auringon säteitä.<br />
<br />
Mut kyl sen sit hoksaa ku uskaltaa kattoo ympärilleen. Et missä kaikkialla se valo luuraa. Se onkin sit ihan joka puolella. Ja sit voi kokea suuren valaistumisen!<br />
<br />
Aloin myös meditoida, ja meditoidessakin voi nähdä valon.<br />
<br />
Ihan vaan vinkiksi.<br />
<br />
Silmäniskuhymiö.Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-10707920825269921892011-05-20T03:37:00.000-07:002011-11-03T04:54:13.424-07:00Ensin on hauskaa, sitten tulee maailmanloppu?Huomiselle ovat povanneet taas maailmanloppua. Jotenkin se menee niin, että maa siirtyy, järähtelee ja osa meistä siirtyy samassa tohinassa taivaaseen.<br />
Saa nähä miten meidän pienten ihmisten käy. Kuulemma kilteimmät pääsee tuonne korkeuksiin soittelemaan kanteleella sulosäveliä, sivistyneimmille on tarjolla myös harppu. Toivottavasti tuo mun kiltti kaveri ei katoa kesken automatkan! Komiasti jossain keskustelufoorumilla oli joku todennut, että jos se ukko nyt sieltä saunasta katoaa niin kannattaa ihan ensiksi tarkastaa, josko tuo kuitenkin lähti vain hakemaan olutta!<br />
<br />
Reippailin pyörällä tänään töihin ja Kiiminkijoen sillalla mietin, että viskaakohan tuuli mut vitikkoon. Hyvin pysyi hallussa pyörä. Ihan on tästä vieläkin voittajafiilis. Ehkä pitäis laittaa painava kivi taskuun kuten kaveri hoksasi ehdottaa. Senhän vois melkein aina jättää toiselle puolen siltaa venaamaan ja napata taskuun aina tarvittaessa. Tai reppuun. Tai jonnekin. <br />
<br />
Töissä mua alko sit oksettaa ja pyörryttää. Ja hirveet paineet oli kun nuo työtoverit täällä tietty odotteli, että koska töihin tulin niin myös tekisin jotain mikä näyttää työltä. Join vettä ja aikani siinä puhaltelin, kunnes vähän helpotti...<br />
<br />
Sitten paikalle ilmestyi asiakas. Lennähtelevä iloinen mies, jonka mielestä kaikki oli tosi hauskaa. Kuulin syrjäkorvalla, että se kyseli jotain lippiksiä ja kohta tajusin sen tsiigailevan itteensä peilistä käppi päässä. Mietin et se ois jotain 30-40 vee. Mut ei. Se olikin 77 vee papanalku, joka onnistui olemaan tarvittavan energinen, että sen energiatasot alko jo vaikuttaa suurella tavalla tuohon huonovointisuuteen ja yhtäkkiä totesin kaiken olevan taas kunnossa! Ilmiömäistä.<br />
<br />
Iloisen papan parhauskommentteja:<br />
<br />
"Tää on niin hauska.... haha."<br />
<br />
"Nyt olen sitten in, vaikka olenkin OUT ha ha hahaha!"<br />
<br />
Totesipa pappa myöskin lippiksen olevan seksikäs!<br />
<br />
Tämä vaikutti koko firman energiatasoon suunnattomasti (energia sinkoilee siis eri suuntiin tietoisena olemassaolostaan). Kaikki on nyt jotenkin mukavampaa ja ihanampaa ja hauskempaa.<br />
<br />
Kiitos käppipappa. <3 Nyt jaksaa taas.Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-53731952452357274292011-01-25T03:19:00.000-08:002011-02-03T04:54:07.353-08:00Ei hyvää päivää, vaan parempaa!Se tietää moroa sitten taas kaikille. Ajattelin nyt poiketa totutusta paahtoamisesta ja kertoa ihan kuin normaalit ihmiset tästä päivästä ja sen oikeinkin mukavista lähtöasetelmista. Kukaan ei nimittäin vielä tiedä mitä ilta mukanaan tuo.<br />
<br />
Jippiduppi duu...<br />
<br />
Oon viime aikoina pyrkinyt olemaan ihan super-yltiö-yliärsyttävän positiivinen.<br />
Ihmisillä on joku outo viha-rakkaussuhde tuohon positiivisuuteen. Se joko naurattaa tai sitten se ärsyttää ihan yli äyräitten niin, että kehiin astuu ihmisillä jonkin sortin ankeuttaja-minä.<br />
Sille tyypille joka tästä kaikesta kuoriutuu on jo valittu vuorosanatkin valmiiksi, ja se sanoo kutakuinkin näin:<br />
<br />
"Mitä nää siinä stana hihkut, ei voi olla noin hauskaa!"<br />
<br />
Ankeuttaja-minän naama on tulipunainen, hampaat on kiristyneet yhteen raivon voimalla, silmät pyörähtelevät punaisina lähtökuopissaan ja korvista kuuluu jo vaimea "pfif". <br />
<br />
Ja kysymyksiä esitettäköön:<br />
<br />
-Miksi ei vois olla niin hauskaa? Miksi pitää olla aina niin mälsää? Miksei saa iloita jos vähänkään on aihetta? Kuka on keksinyt rajat tylsyyden... tai rajat yleensä? Kaikille ja kaikelle ja niitä pitää sokeana sitten seurata? Oikeille pojille vain ojat on rajat.<br />
<br />
No miten se aamu sitten eteni, eksyit taas Matsu-taken sivuraiteille? <br />
<br />
Huomaan seikkailleeni täällä työpaikan tiloissa jo muutamankin kallisarvoisen hetken... aamuteeltä suklaan kanssa iloisena kahvitauolle. Töitäkin on tullut hoidettua luonnollisesti ja vahingossa aina välillä. Olen jo heti aamulla käynyt kiinnittämässä bossin takin viereen seinään lapun missä lukee: "Olipas ihana tulla taas tänään töihin!", luullen nokkelakin olevani. No sehän tumppaa heti takkinsa siihen lapun päälle, eikä huomaa koko juttua. <br />
<br />
Chillaten jonkin aikaa koneella seuraavaa työjuttua suunnitellen (viime aikoina on ollut tuo suunnittelu paljon helpompaa kuin itse työnteko...) purskautan makean gojimarjan suussa ihanasti rikki ja elämä hymyilee taas kirkkain hampain!<br />
<br />
Jossain vaiheessa tullut tarve käydä pesemässä kädet firman WC::n tiloissa (ei siis puuteroimassa nokkaa!) lennähdyttää minut tähän vessamaiseen tilaan. Kyseessä on pieni pöntöllinen huone... mutta ei siitä sen enempää!<br />
<br />
Vääjäämätön tapahtumien eteneminen pisteeseen, että:<br />
<br />
-suklaata on naamassa ihan parissakin kohtaa, semmosia pieniä kivoja pisteitä (älä kysy)<br />
-pipossa näkyy jotain omituista jumitustöhnää, keltaista ja valkoista...<br />
<br />
Suomeksi:<br />
<br />
Eräs rakas karvapallo-ankeuttaja on käynyt oksentamassa PIPOONI!<br />
<br />
Nuuskaisen tuota tummaa tekstiiliä ja se haisee aivan kamalalta. Hyittelen sitä hajua hetken eli tuijotan entistä mustaa pipoa silmuihin ja me käydään pieni keskustelu (aivan kuin rahkapullan kanssa viime viikolla kävi). Sitten repeän nauruun. Katson ärsyttävää nauravaa pärstääni peilistä ja mietin, että olipa hauskan tyypillinen alku tälle päivälle. Mukava nirhauma kuvassa, rosoinen kohta sileässä asfaltissa... muistutus täydellisyyden harhakuvasta, siitä ettei kokonaiskuva koskaan ole täysin virheetön. Onneksi! <br />
<br />
Kiitän Miskaa aamun parhaista nauruista. Kissalla on todettu jonkin sortin muovifetissi. Sen intohimo on syödä etenkin iltaisin kaikenlaista muovia & teippiä...ja lopulta oksentaa ne parhaaksi katsomaansa kohteeseen. Toinen kissa, Bontzo katsoo tätä kaikkea vierestä ymmärtämättä yhtään mistä on kyse, mutta ei se oikein muutenkaan ymmärrä mitään... Silti tuollaista viatonta olemassaoloa ja aitoa eläimellisen rentoa ihmettelyä ihailee avoimesti. Kukapa ei haluaisi olla edes yhtenä päivänä pulska karvainen ja silminnähden onnellinen olento, kissa?<br />
<br />
Todellakin, tähän mennessä päivän ehdottomasti paras hetki on se kun löydän palan oksennusta pipostani. En silti väitä, että vääriin paikkoihin joutuneet puklaukset sun muut eritteet(!) tekisivät elämästä sen onnellisempaa kuin se jo etukäteen on suunniteltu olemaan. Oivallukset sen tekevät. Ja nämä tilanteet joita sattuu yllättäen pyytämättä. Rikastuttavat hyper-tylsää arkea, jos niille osaa ärsyttävästi virnuilla, mä huomaan.<br />
<br />
P.S. Tuo mantra tuolla meidän mikrossa houkuttelee positiivista energiaa, pojat ei vaan vielä sitä tiiä!Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-2134125549881479152011-01-20T01:09:00.000-08:002011-01-24T04:11:07.128-08:00Hamppu vs. virkavallan pamppuSe ei ole mikään salaisuus.<br />
<br />
Matsutake on ihan hampuissa. Se laittaa hamppua leivän päälle, pizzapohjiin ja valmistaa siitä omituista raakapuuroa chiasiementen ja gojimarjojen kera. Se tykkää siitä ja sen terveellisyydestä ja luvanvaraisuuden rajalla kasvattaa pieniä hampunituja ikkunalla. Se pelkää et siltä pöllitään chilit ja superfoodit jos lamput säteilee liikaa lämpöä tai naapuri saa hulluja kostoaatoksia pieneen kähärään kaaliinsa.<br />
<br />
"Poliisi epäili marsuviljelmää kannabisyhteisöksi" <br />
<br />
Suurinpiirtein tuollainen lause oli viikolla Iltalehdessä.<br />
<br />
Tämä tarkoittanee sitä, että isoveli valvoo ja poliisi pörrää helikoptereilla ihmisten kotien päällä etsien kattoon pompsahtavaa lämpöanturilukemaa! Ohimennen on tullut kuultua, että myös viherliikkeitä suljetaan sillä perusteella, että ne välittävät ihmisille materiaalia, jolla voi halutessaan viljellä huumehamppua. Pitäisiköhän ihmisiltä kieltää myös vaatekaapit? No ei sentään, kielletään kaikki liikkeet, jotka myyvät vaatekaappeja ja ongelma on ratkaistu.<br />
<br />
Hamppu on ollut kova juttu jo ammoisista ajoista ennen aspiriinia, jolloin sitä käytettiin lääkkeenä monenlaiseen vaivaan ja sairauteen. Erityisen kova sana se oli jo 30-luvulla, kun tyypit kehitti auton, joka oli tehty hampusta, ja joka kulki myös kyseisellä aineella. Siinä oli saumaa ottaa käyttöön se seuraava huippu juttu, kova sana,<br />
<br />
"The thing, SE jostakin",<br />
<br />
vaan mihin suuntaan oli tämä maailma menossa nyhtäessään bensarahaa pienten kansalaisten taskuista? Siihen se oli menossa, että sattuneista syistä Ameriikka päätti silloin kieltää hampun viljelyn. Ja kaikkihan osaavat laskea että yksi plus yksi on yhtä kuin hampunkieltolaki? Ei ole puhtaat hamppujauhot pussissa nyt tässä asiassa!<br />
<br />
Tällä ylistyksen sanoja helposti ansaitsevalla kasvilla on montakin huippua puolta. Siitä saa vahvaa kangasta, <a href="http://www.superfoodit.com/hamppu.html" style="color: lime;">terveysruokaa</a>, astetta parempaa ekologista "muovia", auton osia, astetta terveellisempää "bensaa", se on uusiutuva luonnonvara, jonka kuituja riittää niin moneen lähtöön, että se on kova uhka paperiteollisuudelle mm. uusiutumiskykynsä ja monistautumistehonsa ansiosta. Torjunta-aineitakaan ei tarvita kun kasvilla on homma terveellisesti hallussa (enkä kirjoita tätä siis "halluissa").<br />
<br />
Unohtakaa ne puut, alkakaa viljellä sitä kuituhamppua! Eikö metsiä pitänyt suojella? Sitä paitsi hamppu parantaa maaperää. Sekin vielä.<br />
<br />
Monet meistä luulee, että kaikki hamppu sisältää tätä huumetta, jota THC:ksi kutsutaan. Siemeniä ja öljyjä, jopa hamppujauhoja voi taviksetkin käyttää silti huoletta pelkäämättä, että rikkoo paikallisia ylihyysättyjä lakeja. <br />
Mutta kuinka pieninä ne viattomat öljy- tai kuituhampun idut täytyy heittää huiviin, ettei minkäänlaista rikkomusta pääsisi tapahtumaan kun kehittyvät niin nopeasti jo sirkkalehtiasteelle, mä huomaan?!<br />
<br />
Tässä lähteenä käyttämässäni lehdessä muuten lukee, että hampun kasvatus, hallussapito ja käyttö pienissä määrissä omiin tarkoituksiin on laillista. Ovatko asiat jo muuttuneet tuossa määrin vai onkohan toimittajalla sattunut pieni lipsahdus ja unohtunut mainita mikä maa ja valuutta on kyseessä. ;)<br />
<br />
No nyt tehtiin hampusta asiaa, ensi kerralla ehkä jotain aivan muuta.<br />
<br />
<i>LÄHTEET:</i><br />
<i>-Magneetin paperimallinen julkaisu (jos asiat ois menneet beibi toisin, niin tää lehti ois tehty HAMPUSTA)</i><br />
<br />
<i>Lehden satunnainen kommentti: "Makaan keskijakaus levällään olkkarin lattialla ja hyvältä tuntuu"</i><br />
<br />
Nettilehteen pääsette rakkaat ystävät täältä: <br />
<i>http://www.magneettimedia.com/?p=4500</i>Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-51308797668535677512011-01-18T04:12:00.000-08:002011-01-20T05:43:12.073-08:00Hampaat vihreinä uuteen päivään.Se on kyllä hauska tapa, tuo levän syöminen. Varsinkin kun on just koittanut opetella hymyilemään tuntemattomille!<br />
<br />
Facebookissa oli tällainen mukava hymyilyryhmä ajamassa kyseistä asiaa ja boostaamassa hymyn merkitystä yhteiskunnassa. Siellä ei laitettu hymyä pyllyyn, ehei, vaan sen annettiin loistaa omassa luonnollisessa elementissään.<br />
<br />
Se on tietysti hankalaa hymyillä, jos aina jännittää. Tiedätte, että siitä seuraa aivan järkyttävä irvistys... Irvistelyn myötä sulla on pian huono maine. Paluuta ei ole ja välit voi mennä poikki pysyvästi, ennen kuin mistään väleistä voisi edes puhua. Joskus riittää se kolme metriä kun tuijotat Repaa silmiin ja sitten näytätki niitä valkosia puruluita... voi ei.<br />
<br />
Ja kuten sanoin, paluuta ei ole, ei voi käyttää näppäimiä Ctrl + F. Ei voi paniikissa laitella Undoa kehiin.<br />
<br />
Hymiöt on sentään helppoja. Tyypit käyttää niitä innokkaasti, ja jos ei niitä käytä niin yhtä helposti leimataan julmaksi angstaajaksi tai muuten vaan oudoksi tyypiksi. Se on eittämättä melkein sama kun heittäis albiino-viiriäisen tummaviiruisten "ystäviensä" sekaan. Kaveri nokitaan kaljuksi, eristetään, ja sitä dissataan. Sen päälle syljetään, eikä se saa työtauolla syödä eväitä, sille ei todellakaan keitellä kahvia, eikä sitä koskaan taputella selkään. Siltä viedään kaikki naiset.<br />
<br />
Normipäivä julmassa työyhteisössä.<br />
<br />
Missä meni vikaan? <br />
<br />
Erilaisuus ei koskaan toimi missään, jollei sitten tehdä radikaalisti ja yhdistetä monta erilaista erilaista ryhmäksi. Ja sittenkin ne on kaikki samanlaisia kun ne on erilaisia. Hyvä asia se on, mutta aina se nostattaa fiiliksiä negatiivisuuden suuntaan, ja sitten on jollain taas musta silmä. Kaikilla ei voi olla, ymmärtänette siihen syynkin. On se hankalaa, olla erilainen, mä huomaan.<br />
<br />
Messengerissä kirjoitteli joskus muinoin eräs kaveri, joka ei koskaan käyttäny hymiöitä. Ja sit alko hiljalleen tuntua siltä, että ite siinä hirnut niinku joku villihevonen. Se oli tosi ärsyttävää, joten oli pakko lähteä salakavalan manipuloinnin tielle: Pikkuhiljaa puhuin sen tyypin ympäri. Opetin sille hymiömaailman perusteet, alkuun ihan helpon perushymiön, Timo... kaksoispiste ja sulje. Mahtavaa... Siitä edettiin vähän pitemmälle, ja kun kaveri oli tarpeeksi edistynyt ja valmis kehittymään seuraavalle asteelle, siirryttiin varovasti nauruhymiöön.<br />
<br />
<br />
Nykyään piireissä on toudella kova sana eräänlainen hupaisa tanssihymiö, joka jamittaa meseikkunoissa ihan 6-0, sitä on vaikea sanoin kuvailla... Tällainen tanssari sopii hyvin tarpeeksi innostuneen tekstin perään. Lähes hymyttömälle, normi-perus-vakiokaavaan palanneelle kaverilleni en kuitenkaan uskalla sitä väläyttää. Voi olla, että hymykuormitusta on tapahtunut jo aivan liikaa ja näyttöpäätteen luona istuvan hyperventiloivan Timon korskahtaessa viimein ilmoille sanan TILT saan huomata ettei ihan kaikkia hymiöitä ole sittenkään vielä keksitty.<br />
<br />
Lopulta päädyn hykertelevään tyytyväisyyden tunteeseen, onhan minulla nyt saumaa kehittää oma hymiöni.<br />
<br />
Spiruliinahampainen täyssiä naurava Maailman Matsutake.Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-69037661812568436562011-01-03T02:44:00.000-08:002011-01-04T23:54:03.069-08:00Blogimania (oli ajankohtainen jo 13. elokuuta 2008)Nyky-yhteiskunnassa on vallalla hillitön blogimania.<br />
<br />
Raotetaanpa hieman menneisyyden verhoa ja vilkaistaan millaista se oli entisaikaan, ennen kuin kalaverkkoakaan oli keksitty, ennen kuin juuri kenelläkään oli mania, blogista puhumattakaan:<br />
<br />
Olipa kerran Kerttu. Täysin sama Kerttu, jolla oli se pisamanaamainen pikkuveli... sekä sairaan ilkeä äitipuoli. Äitipuolet ovat yleensä aina aika ilkeitä (mutta isillepä ne vaan teekeilee).<br />
<br />
No niin, oli siis Kerttu. Tämä on fakta. Ja Kertulla oli se hassu veli, jonka nimi oli ihan oikeasti Perttu. Tämä taas käy ilmi Kertun päiväkirjasta. Ja kylläpä vaan! Kertulla tosiaan oli päiväkirja. Sinne tyttö rustasi harakansulalla kaiken mitä tapahtui. Jopa ne ihan hävettämimmätkin asiat...<br />
<br />
Kerttua hävetti eniten, että veljen nimi oli niin samaa maata kuin hänen omansa. Voi elämä, että Kerttua hävetti! Teki mieli juosta sairaan tädin linnaan ja syödä itsensä halki pipareista!<br />
<br />
Eräänä päivänä Kerttu sitten toteutti oudolta kalskahtavan suunnitelmansa, ja sai houkuteltua veljensäkin siihen mukaan. Perttu ei olisi halunnut lähteä... mutta koska Kerttu oli jo monen päivän ajan syönyt Pertun eväät, kelpasivat maasta mystisesti löytyneet pullanmurut vallan mainiosti pojan tyhjän pötsin täytteeksi.<br />
<br />
Piparkakkutalo alias Tädin Linna haisi ihan kamalalta sokerilta! Perttua alkoi ihan hirveästi jännittää ja oksettaa. Kertun täytyi raahata Perttu väkisin sisään taloon, pitkin suoraa käytävää, vasemmalle alas kellarin portaita... taas pitkä käytävä, ovi oikealle ja vihdoin odottelevina kiiluvat tädin silmät uunin tuliräiskeen loisteessa. Kerttu ei selvästikään ollut täällä ensimmäistä kertaa.<br />
<br />
"Kerttu..." Sanoi täti narisevalla äänellä. "Kerttu... minä olen odottanut sinua. Missä... missä sinä olet ollut?"<br />
<br />
Hahaa. Tässä vaiheessa lukijan mielenkiinto heräsi jo siinä määrin, että taidan jättää hänet odottelemaan malttamattomana jatkoa. Väliajalla on sallittua nauttia alkoholittomia juomia, myös jääkaapilla käynti on sallittua, mutta vain siinä mittakaavassa, ettei lukija päätä tehdä "uunoturhapuroja". Silloin voi hyvä tarinan lopetus jäädä väliin olkoonkin sitten mahassa paljolti ranskalaista leipää tai vain puoli kiloa voita. Myös kahvia siellä saa keitellä ihan huoletta, ja ottaa muutaman pullan siinä kaverina, kunhan vain ette mene polttamaan kahvin kanssa kieltänne sekä suositte ehdottomasti luomua. Mutta ehkä jo sitten, jos sallinette, itse asiaan...<br />
<br />
"Ei isä päästänyt minua aiemmin metsään! Äitipuolikin (nimi muutettu) vain KETTUILI! Lopulta minun oli pakko tulla... ja ottaa Pördde mukaan... eihän haittaa äiti?"<br />
<br />
Nainen kohotti katseensa mustan hupun alta. Kiiluvat silmät nauliutuivat lapseen kuin Tero Pitkämäen heittämä keihäs viattoman pituushyppääjän kylkeen. Nainen katsoi tyttöä. Nainen katsoi poikaa. <br />
<br />
Kerttu jatkoi ääni väristen: "Miksi nimesit meidät näin? Koulussa vain kiusaavat... Arvaa onko kiva olla Kerttu, kun isoveli on Perttu? **ttu. Tekisi mieli ottaa yliannos piparia!"<br />
<br />
Aikansa kuunneltuaan tyttärensä huolia nainen huokaisi ja ojensi piparitarjottimen kohti pientä Kerttua ja erittäin traumaattiseksi panikoitunutta Perttua.<br />
<br />
"Isänne teidät nimesi. Arvatkaapa miltä minusta tuntuu. Minun nimeni on Terttu"<br />
<br />
Noniin. Ja nyt ne kaikki kolme jotka nauravat siellä. Heillä ei varmasti ole omakohtaisia traumoja juuri -nimeksikään. Ja kaikki muut nauramattomat, onnittelen teitä huumorintajuttomuudestanne.<br />
<br />
Mutta mitä tekisikään nykyajan Terttu? No ensinnäkin: "Ei mua mikskää Tertux sanota, mä oon Teetu!" Teetulla on minihame ja liian pieni paita. Teetu kirjoittaa BLOGIA: "Tahotteekstex tietää mitä tein kapeksel löördaaginaaa... Oliko pikkasen ihQuu! PLus siis mitä jätkii!!! ". Teetu on hyvin ylpeä isoveljestään Pertusta, joka päätti mennä Why Bother-taloon ja voitti kaiken lisäksi koko kisan ja "Siis vitsi se sai ne viiskyt donaaaa... mä HAJOON!". Perttua ei kukaan houkutellut saati raahannut kädestä. Eikä hän missään vaiheessa voinut pahoin. Perttu ei ole hiljainen poika vaan Perttu on löytänyt itsensä koko kansan sankarina.<br />
<br />
Perttua tosin vähän hävettää... Pojalta kysyttäessä mikä, kasvot punertuvat ja ilme muuttuu iloisesta hämilliseksi:<br />
<br />
"No ne pikkusiskon piparijutut..." <br />
<br />
Sen pituinen Se.Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8882987194335858376.post-68269070183300546942011-01-03T00:31:00.000-08:002012-08-07T15:18:59.551-07:00Huomionhakuinen ensimmäinen postaus.Moro. <br />
<br />
Päätin, että koukutan teikäläisen saman tien ja käytän tosi häijyjä & kavalia keinoja kehumalla sut tässä nyt samantien ihmisenä maasta taivaisiin ja ohimennen kerjäämällä sulta mahottomasti huomiota.<br />
<br />
Seuraava kappale sisältää ällöttäviä ja mielisteleviä sanoja. Mikäli olet yliherkkä ällötyksille tai sinulla on muuten herkkä mieli, hyppää seuraavan kappaleen yli, sitä seuraavaan kappaleeseen. Se alkaa sanalla Jos. Ja se teksti on kyllä sitten taas ihan normaalia:<br />
<br />
Niin matalalle kuin multa vajoaa ja tulee kuuma laava vastaan, niin korkealle kuin nousee taivas ja alkaa avaruus, niin laajalle kuin leviää maailmankaikkeus ja alkaa aika, kasvaa merkityksesi tämän blogin lukijana. Ymmärrät varmasti tässä vaiheessa kuinka mahtava ja tärkeä kokonaisuus olet? <3<br />
<br />
Jos lähdet mun stoorikilpparin kyytiin niin luvassa on koomisia kirjoituksia, runoja, ja mahtollisesti lyriikkaa. Toiveitakin otetaan vastaan. Vaan jos et sä lähde niin mulla tulee itku.<br />
<br />
Meillä ihmisrodulla on iso homma tehdä tästä maailmasta hauskempi ja parempi paikka asua. Me voidaan tällä omalla pikku kapasiteettiyksiköllämme tehä koko hommasta vain pieni pala kakkua! <br />
<br />
Käännäpä päätä tännepäin, Esa.<br />
<br />
Tästä se lähtee...<b>*rumpujen pärinää*</b><br />
<br />
<i><b>Lisätty 8.8.2012:</b></i><br />
<br />
<b><i>P.S. Sori kaikki hyperfanaattiset blogistit. Muokkasin just tätä prologia koskapa totesin sen vanhan olleen aivan paska. Älkää räjäyttäkö mun asumuksia. </i></b><br />
<br />
<b><i>Lööv. <3</i></b><br />
<br />
<b><i>-Matsutake </i></b>Matsutakehttp://www.blogger.com/profile/04712573987385227632noreply@blogger.com0