maanantai 23. heinäkuuta 2012

Massutakin Yöruno


Tänä yönä mä nauroin.

Nauroin niin, että vedet ihan virtasi silmistä.

Nauroin niin, että kieltä kutitti.

Nauroin niin, koska nakratti!

Se ei loppunut, vaan jatkui vaan jatkumistaan.

Kunnes tipahdin tuolilta.

Ja lattiasta läpi rottaisiin perustuksiin.

Sekin nauratti, sillä  vastaan käveli kuorsaava rotta.

Siis unissakävelevä rotta, joka kuorsata tursotti!

Voi juma, että mä nauroin.

Ja se rottakin nauro. <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti